48. 9 vuotta

9 vuotta. 

Lukemattomia tunteja. Kolme tutkintoa. Stressaamista. Ärsyyntymistä. Jännittämistä. Turhautumista.

Taistelua bussien kanssa, että pääsen paikalle. 3 eri opettajaa. Sitä harjoittelun määrää. Hiomista kaikkea kohdalleen. Ulkoa opettelua. Keskittymistä. Kiusallisia esiintymisiä. Mokaamisia

Mutta kuitenkin

Rakkautta lajiin. Rakkautta musiikkiin. Itseilmaisua. Mun omaa juttua. Osa sitä kuka oon. Pakokeino. Rauhoittumista. Onnistumisia. Osa musta, joka ei tuu koskaan häviämään. Mahtava taito. Hyötyä elämässä. Ihan sika hauskaa. Ihailua. Ylpeä siitä, mitä osaa ja kauan sitä on jatkanut.

Suoritin siis eilen musiikkiopiston perustaso 3 - tutkinnon ja samalla lopetin pianotunneilla käymisen. Oon aloittanut siellä käymisen vuonna 2008 ja nyt 2017, kun sain viimeisenkin tutkinnon suoritettua, totesin että tähän on hyvä lopettaa. Soittamista en kuitenkaan aio kokonaan lopettaa, sillä kun mulla kerran soittotaito on, en aio päästää siitä irti helpolla. Kauan tuo soittotaito mulla sitten pysyy, sen saa nähdä. Ja rakkaus musiikkiin, sehän ei katoa koskaan.

Mulla ei ole koskaan ollut mitään muuta varsinaista harrastusta kuin musiikki. Ensin kävin muskarissa, sitten soitin kannelta ja lopulta siirryin pianoon. Piano on ollut mulle rakas harrastus, mutta ei se aina ihan helppoa ole ollut. Nytkin stressasin tätä viimeistä tutkintoa vaikka kuinka paljon, mutta turhaan.

En ollut pitkään aikaan ajatellut tämän harrastuksen jättämistä. Viime syksynä huomasin kuitenkin, että tunneista oli tullut hieman pakkopullaa. Halusin kuitenkin saavuttaa tuon viimeisenkin tutkinnon. Eli tiesin kyllä sitten lopettavani sen jälkeen.

Nyt mulla on ehkä sitten aikaa jollekin toiselle harrastukselle. Olen innostunut käymään salilla ja joogassa. Tai ehkä löydän ensi syksynä vielä jonkun uuden harrastuksen, ei sitä tiedä.

9 vuotta on aika pitkä aika harrastukselle. En tiedä mitä mun taidoista voisi vielä tulla, jos jatkaisin tunteja, mutta mulla ei nyt ole mitään paloa siihen.

Ja oikeastaan aika vapauttavaa päästää tunneista irti.

47. Grüß Gott Wien

Hei vaan pitkästä aikaa!

Olin Wienissä, Itävallassa 7 -11.5. Oltiin reissussa meidän lukion saksan opiskelijoiden kanssa.

Matkaan mahtui sateista ja aurinkoista päivää. Täytyy sanoa, että tykästyin kaupunkiin todella paljon. Ihmiset ovat todella ystävällisiä ja ihania. 

Matkan teemana oli kuvataide ja kävimmekin monissa eri taidemuseoissa, mm. Wienin taidehistoriallisessa museossa sekä Belvederen taidemuseoissa. Suosikkipaikkani oli Schönnbrunnin linna, mahtava linna-alue sekä todella iso eläintarha. 

Vaikka enemmän keskityttiin kuvataiteeseen ja arkkitehtuurin, kävimme myös kahdessa eri klassisen musiikin konsertissa. Ensimmäinen oli Hofburgin palatsin pihalla, sellainen ulkoilmakonsertti. Sää oli tuulinen ja sateinen, joten tästä konsertista ei saanut aivan niin paljon irti. Toinen konsertti oli myös Hofburgissa, mutta linnan sisätiloissa. Se oli vielä vaikuttavampi kokemus ja konserttisali oli todella kaunis. En ole ennen käynyt klassisen musiikin konserteissa, mutta kokemus oli oikein hyvä. Ensimmäinen konsertti oli siis Wienin sinfoniaorkesterin ja toinen Hofburgin oman orkesterin.

Saksanryhmän matkasta kun kerran oli kyse, tietenkin puhuttiin siellä saksaa. Yllätyin siitä kuinka hyvin pärjäsin saksalla ja kuinka paljon ymmärsin esimerkiksi saksankielisistä opastuskierroksista. Olen siis opiskellut saksaa kohta 6 vuotta, mutta silti aina tuntuu etten ymmärrä juuri mitään. Edelleenkään mun saksan taidot ei ole yhtä sujuvat kuin esimerkiksi englanti, mutta sain ehdottamasti lisää itsevarmuutta saksan käyttöön.

Tässä muutamia kuvia:

Oli kyllä mukava reissu ja voisin käydä kaupungissa toisenkin kerran, vielä jäi asioita näkemättä!

Nyt on enää koulua kolme viikkoa jäljellä (!) ja täällä ahkeroidaan viimeisten koulutöiden kimpussa. Enää on viisi päivää ns. "normi" koulupäiviä jäljellä ja sitten on vielä koeviikko. Täytyy sanoa, että sitten kun saa kaikki koulutyöt hoidettua, on todellakin ansainnut kesäloman!

Mutta nyt jaksetaan vielä yhdessä viimeiset viikot! Seuraavaan kertaan!